7,6 miljardia

Valitettavasti valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun
Hyvinvointi olkapäällä ja vatsan yli valuneena
Väkiluku tänään 7,6 miljardia
Kuulut globaalilla tasolla pieneen yläluokkaan
Aatelislapsiin
Tai vähintäänkin menestyviin kauppiaisiin
Menestyviin
Valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun
Hakemusten määrä ylitti odotukset
Emme osanneet varautua
Sinun ei tarvitse kamppailla eloonjääntisi puolesta
Darwin on puolellasi. Sinä selviät. Selviätkö?
Valinta ei kohdistunut sinuun. Miksi kohdistuisi? Todennäköisyys 0,00000000131578947. Pienempikin.
Et iloitse toisten kärsimyksestä.
Et iloitse toisten menestyksestä.
Robotti suorittaa rutiiniaan.
Sinä et ole robotti.
Scrollaat facebookia. Scrollaat scrollaat scrollaat. Luet muiden menestyksestä. Luet muiden kärsimyksestä. Luet arvonnasta. Unelmien arvonnasta.
Voit olla mitä ikinä haluat olla, jos vain koetat.
Googlaat mikä maailman väkiluku tänään on ja unohdut scrollaamaan scrollaamaan scrollaamaan.
Kolmas sääty syöttää lastaan kahdesti päivässä, niin kuin syö itsekin.
Se on vaan susta itestäs kii.

Helpotus

Väitän, että elämän suuria iloja on se, kun äiti halaa, ja se kun kipu lakkaa
Kun maailman turva suhun toivoa valaa
Ja kun burana alkaa vaikuttaa
Se aito aikuinen salaa kuiskii sun korvaan
Ja krapula ilta kahdeksalta viimein päästää ottestaan
Antaa apua säästä riippumatta, hiipumatta, tippumatta riippumatosta
Kun kouristelet tuskan tipat ohimoilla peiton alla inisten ja huomaat, ettei enää tarvikaan
Se on ohi, selvisit, voit jälleen hengittää
Olet palannut elävien kirjoihin
Eikä enää tarvitse kärsiä
Järsiä vapisevin hampain kynsiä ja sormien känsiä.
ja pelastus pitää susta huolta taas

Ehkä kaikki ihmiskunnan ongelmat johtuu siitä traumasta jonka jokainen sai syntyessään, kun revittiin kohdun turvasta kovaan maailmaan.

Jotkut sanoo, kuolemassa suurimman helpotuksen saa

Kaipuu

Kaipuu on kipu kohti kotia, kun istut autossa keskellä autiutta, pimeässä rännän räiskyessä tuulilasia vasten kuin ulkoavaruus ainakin, rauha pian päättyvästä, liian kauan kestäneestä kotimatkasta, kun se kohta on jo ohi.
Kaipuu on koulujen kevätpäivät, leffojen ja laiskottelun täyttämät, lyhyet ja liiankin leppoisat, ja syksyn sateen ja ruskan tuoksu, tuoreus, viehätys, nuorille vielä yllätys, ajanvietepuhti, tuhti allakka, alun tuntu, uusi alku.
Kaipuu on järvi peilityyni, superkuun kirkastama kesäyö, kaiku joka kuuluisi jos joku jotain puhuisi, mutta kukaan ei helähdä, on kaiho liian keveä
Ja se, kun talvi-illan täyttämä kautta maan tunnettu musiikki tunkeutuu yksinäisiin korviisi ja kaipaat, niin kaipaat jotakuta, sitä tiettyä, läheistäsi, joka ei ole tässä.