Tyhjä huone

Se on sitä, kun sininen valo hehkuu kasvoille pimeässä,
kun koetat löytää yhden mukavan asennon, hetken helpotuksen
ennen kuin kipulääke alkaa vaikuttaa
Se on sitä, se on sitä, kun hän on paikalla muttei läsnä,
kun kuulet hänet,
mutta hän ei näe sinua
Kun kadut kaikuvat karnevaaliasuissa, juomalaulut juoksentelevat, jutustelevat
ja sinä voit vain piiloutua lattialla,
sillä laiskuus on estänyt sinua ostamasta verhoja
Se on sitä, kun sininen valo on stabiili,
ei värähtele kuin korkeintaan kirkuakseen kaukaista, kaukaista karnevaalia pimeydessä.
Se on sitä, kun teet mitä käsketään,
etkä mitään muuta,
ja sitä jos meillä silloin kerran,
kengät suovettä kauhoneina,
taskulamppu hajonneena
ei olisi ollut älypuhelinta.